Jälleen yksi verovuosi on saatu päätökseen ja pian kaikki luonnolliset henkilöt saavat tarkastettavaksi ja täydennettäväksi esitäytetyn veroilmoituksensa vuodelta 2023. Veroilmoituksen perusteella Verohallinto antaa verotuspäätöksen, jolla verovelvolliselle määrätään maksettavaksi veronpalautusta, jos veroja on maksettu viime vuoden aikana liikaa tai vaihtoehtoisesti jäännösveroja, tuttavallisemmin mätkyjä, jos tuloista on maksettu veroja liian vähän.
Jäännösverot liittyvät usein pääomatuloista, kuten luovutusvoitoista tai vuokratuloista, maksettavaksi määrättäviin veroihin, sillä näistä tuloista ei toimiteta ennakonpidätystä maksun yhteydessä toisin kuin esimerkiksi palkkatuloista. Jäännösveroja voi kuitenkin joutua maksamaan myös ansiotulojen perusteella esimerkiksi tilanteessa, jossa henkilö on vaihtanut työpaikkaa kesken vuoden, eikä ole muistanut päivittää verokorttiaan uutta palkanmaksajaa varten. Näissä tapauksissa palkkatuloista on saatettu pidättää liian vähän veroja niiden maksun yhteydessä, ja puuttuva osuus tulee maksettavaksi jäännösveroina.
Olettaen, että kaikki henkilön tulo- ja vähennystiedot on ilmoitettu oikein veroilmoituksella, jäännösverojen maksulta ei pääse välttymään, jos tuloista on maksettu veroja liian vähän verovuoden aikana. Jäännösveroille kertyviltä turhilta viivästyskoroilta sen sijaan voi välttyä.
”Jäännösverojen viivästyskorot ovat moninkertaistuneet viimeisen 7 vuoden korkotasoon nähden”
Jos verovuoden aikana tuloista maksetut ennakkoverot tai ennakonpidätykset eivät riitä kattamaan verovuodelta maksuun tulevia veroja kokonaisuudessaan, voidaan verot maksaa verovuoden päättymisen jälkeen kahdella tavalla: erikseen haettavalla lisäennakolla tai verotuspäätöksen mukaisena jäännösverona. Jäännösveroille kertyy kuitenkin viivästyskorkoa. Vuonna 2024 maksettavien jäännösverojen viivästyskorot ovat moninkertaistuneet viimeisen 7 vuoden korkotasoon nähden.
Jäännösveroilta ja niiden viivästyskoroilta voi välttyä hakemalla ja maksamalla ne lisäennakkona. Mikäli lisäennakkoa haetaan ja se maksetaan viimeistään kalenterivuoden päättymistä seuraavan tammikuun viimeisenä päivänä, eli 31.1., edellisen verovuoden maksamattomille veroille ei kerry maksettavaksi viivästyskorkoa. Lisäennakon maksupäätöstä voi hakea Verohallinnolta OmaVeron tai puhelinpalvelun kautta.
Jos lisäennakkoa ei haeta, edelliseltä verovuodelta vielä maksamattomille ja myöhemmin jäännösveroina maksettaville veroille alkaa kertyä huojennettua viivästyskorkoa. Huojennettu viivästyskorko on noussut nollakorkovuosien jälkeen nyt 2 prosentin vuotuisesta (p.a.) korosta 6 prosenttiin p.a. Korkotason kasvu on huomattava ja lisäennakon maksamisen merkitys turhien viivästyskorkojen välttämiseksi korostuu vuodelta 2023 toimitettavan verotuksen osalta.
”Lisäennakkoa ei kannata hakea, jos sitä ei aio maksaa viimeistään sille määrättynä eräpäivänä”
On tärkeää huomata, että huojennettua viivästyskorkoa lasketaan vain jäännösveroille niiden ensimmäiseen eräpäivään asti. Mikäli henkilö hakee päätöstä jäännösverojen maksamiseksi lisäennakkona, mutta ei maksa lisäennakkoa sille määrättynä eräpäivänä, alkaa erääntyneelle maksulle kertymään normaalia korkolain mukaista viivästyskorkoa. Viivästyskoron määrä on 11 prosenttia p.a. (viitekorko 4 % + viivästyskorko 7 %). Samaa korkoa kertyy myös jäännösveroille, mikäli niitä ei makseta viimeistään niiden eräpäivänä. Lisäennakkoa ei siis kannata hakea, jos sitä ei aio maksaa viimeistään sille määrättynä eräpäivänä, viivästyskoron ollessa huojennettua viivästyskorkoa korkeampi.
”Huojennettua viivästyskorkoa joutuu maksamaan jäännösveroista, jotka ylittävät n. 660 euroa”
Huojennettua viivästyskorkoa lasketaan ajalta 1.2. - verotuspäätöksellä vahvistettavan jäännösveron ensimmäinen eräpäivä tai lisäennakon eräpäivä, mikäli lisäennakon eräpäiväksi on haettu 31.1. jälkeen oleva päivä. Koska verovelvollisten verotus päättyy eri aikaan kesä-lokakuun aikana, jäännösverot erääntyvät maksettavaksi myös eri aikaan. Jäännösverojen ensimmäiset eräpäivät asettuvat pääsääntöisesti elo-joulukuulle. Jäännösveroille siis lasketaan huojennettua viivästyskorkoa useimmissa tapauksissa n. 180–300 päivän ajalta. Verohallinto vähentää vielä kertyneestä huojennetusta viivästyskorosta 20 euroa ja tämän ylittävä osuus korosta määrätään maksettavaksi. Huojennettua viivästyskorkoa joutuu täten maksamaan jäännösveroista, jotka ylittävät n. 660 euroa, kun aiempina vuosina huojennettua viivästyskorkoa on maksettu vasta n. 2 000 euroa ylittäviltä jäännösveroilta.
”Myös veronpalautuksille maksettavaan hyvityskorkoon ja perintöverojen koroihin on tullut muutoksia”
Yleisen korkotason nousun seurauksensa myös veronpalautuksille maksettavaan hyvityskorkoon ja perintöverojen koroihin on tullut muutoksia. Vuoden 2023 veronpalautuksille maksetaan hyvityskorkona
2 % p.a. (aiemmin ja aina vähintään 0,5 % p.a.). Perintöverojen viivästyskorko on puolestaan tällä hetkellä
7,5 % p.a. (aiemmin 3,5 % p.a.).
Perintöverotuksen osalta on erityisen tärkeä huomata, että vaikka 1.1.2024 ja sen jälkeen ensimmäistä kertaa erääntyville perintöveroille myönnetään jatkossa 10 vuotta maksuaikaa, kertyy verolle viivästyskorkoa sen eräpäivästä aina maksupäivään asti. Perinnöstä voi siis joutua maksamaan merkittävän määrän enemmän, jos todellisen veron maksu myöhästyy jopa useita vuosia alkuperäisestä eräpäivästä.
Viivästyskorkojen lisäksi verovelvollinen saattaa joutua maksamaan veronkorotuksia tai myöhästymismaksuja, jos kaikkia verovuoden tuloja ei ole ilmoitettu veroilmoituksella tai veroilmoitus on annettu myöhässä. Aihetta on käsitelty tarkemmin sometulojen verotukseen liittyvässä blogissamme.
