Perheoikeudelliset asiakirjat – osa I
Tässä kaksiosaisessa blogikirjoituksessani käsittelen perheoikeudellisia asiakirjoja. Perheoikeudellisilla asiakirjoilla tarkoitan edunvalvontavaltakirjaa, avioehtosopimusta sekä testamenttia. Yhteistä näille asiakirjoille on, että niiden avulla voidaan järjestää asiakirjan laatijan itsensä asioita, mutta usein perhepiiriä huomioivalla tavalla.
On hyvä pysähtyä välillä miettimään, kuka hoitaisi varallisuuttani ja kuka voisi olla mukana hoitoani koskevien päätösten tekemisessä, jos sairastuisin vakavasti? Tai kuka minut perii tai kenelle omaisuuteni menee minut perineen perillisen jälkeen? Mitä varallisuudelleni tapahtuisi, jos puolisoni kuolisi tai tulisi avioero hänen kanssaan?
Mikäli vastaus tämänkaltaisiin kysymyksiisi on, että et tiedä vastausta tai et ole asiasta aivan varma, on hyvä kääntyä asiantuntijan puoleen ja ottaa asiasta selvää. Tilanne voi olla sekin, että uskot tietäväsi vastauksen, mutta lopputulos, johon kyseisen kaltainen tapahtuma johtaisi, ei ehkä tunnu parhaalta mahdolliselta.
Onneksi näihin asioihin voidaan usein vaikuttaa laatimalla edunvalvontavaltakirja ja testamentti kuntoon. Myös avioehtosopimukseen liittyviä asioita on hyvä pohtia, mutta päätökset sitä koskevissa asioissa tulee tehdä yhdessä puolison kanssa. On hyvä huomata, että tällaisten tärkeiden perheen tilanteeseen liittyvien asiakirjojen laatimisella voi saavuttaa mielenrauhaa sekä itselle että lähimmäisille. On lähimmäisten huomioimista, että esimerkiksi kuoleman jälkeen asioiden hoitaminen tai varallisuuteen liittyvät velvoitteet eivät osoittautuisi tarpeettoman raskaiksi perillisten kannalta. Esimerkiksi testamentilla voidaan vaikuttaa myös verotukseen, mahdollisesti huomattavastikin.
Tämän kaksiosaisen blogikirjoituksen ensimmäisessä osassa käsittelen edunvalvontavaltakirjaa. Jälkimmäisessä osassa käsittelen testamenttia ja avioehtosopimusta.
Edunvalvontavaltakirja ja sen tarkoitus
Edunvalvontavaltuutuksella voidaan valtuuttaa yksi tai useampi henkilö hoitamaan omaisuutta ja taloudellisia asioita sekä tekemään päätöksiä henkilöä koskevissa asioissa. Edunvalvontavaltakirja on suositeltavaa laatia hyvissä ajoin valmiiksi ja sitä mahdollisesti käytetään myöhemmin, mikäli valtuutuksen voimaan saattaminen tulee ajankohtaiseksi. Mikäli edunvalvontavaltakirjaa ei ole, tulee tällaisessa ikävässä tilanteessa ryhtyä hakemaan holhoustoimilain mukaista edunvalvojaa, joka ryhtyy hoitamaan asioita. Kannattaa huomioida, että aviopuolisokaan ei ilman valtuutusta voi ryhtyä hoitamaan toisen puolison asioita, kuten esimerkiksi maksaa laskuja hänen pankkitililtään.
Taloudellisten asioiden hoitaminen kattaa paitsi tavanomaiseen talouden hoitoon kuuluvat raha-asiat kuten laskujen maksamisen ja sijoitusomaisuuden hoidon myös oikeuden edustaa valtuuttajaa osakkaana yhtiökokouksissa ja käyttää niissä valtuutetulle kuuluvaa äänioikeutta. Henkilöön liittyvät asiat kattavat esimerkiksi hoidon järjestämiseen liittyvien päätösten tekemisen.
Edunvalvontavaltakirja onkin erityisesti omistajayrittäjille tärkeä asiakirja, koska edunvalvontavaltakirjalla yrittäjä voi varmistua, että äänivaltaa yhtiökokouksissa käyttää yrittäjän itsensä valitsema luottohenkilö. Yritystä koskevat asiat voidaan tarvittaessa erotella muista taloudellista asioista siten, että yritystoimintaan liittyviä asioita hoitaa eri henkilö kuin muita taloudellisia asioita.
Edunvalvontavaltakirjassa huomioitavia asioita
Esteellisyys
On tavanomaista, että valtuutettu saattaa tulla esteelliseksi hoitamaan valtuuttajan puolesta yksittäistä toimenpidettä. Valtuutettu ei saa edustaa valtuuttajaa esimerkiksi silloin, jos toimessa on osallisena valtuutettu itse tai hänen läheisensä.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mikäli valtuutettuna toimii aikuinen lapsi tai puoliso, valtuutettu on esteellinen esimerkiksi myymään valtuutetun omaisuutta muille perheenjäsenille tai perheen sisäisten lahjoitusten toteuttamiseen. Tällaisia tilanteita varten edunvalvontavaltakirjassa on hyvä nimetä vähintään yksi perheen ulkopuolinen varavaltuutettu. Näin esteetön varavaltuutettu voi joustavasti hoitaa toimenpiteitä, joiden osalta ensisijaiset valtuutetut olisivat esteellisiä.
Lahjoitukset
Edunvalvoja ei saa lahjoittaa päämiehensä omaisuutta ilman valtakirjassa olevaa valtuutusta lahjoitusten toteuttamiseen. Ilman valtuutusta lahjoitusten toteuttamiseen olisi periaatteessa mahdollista hakea valvovan viranomaisen lupaa, mutta luvan saaminen lahjoituksiin voi olla haasteellista. Tähän haasteeseen voidaan varautua sillä, että edunvalvontavaltakirjan laatija sisällyttää edunvalvontavaltakirjaan valtuutuksen ja yksilöidyt ohjeet siitä, kuinka hän toivoo omaisuuttaan lahjoitettavan. Tällöin valtuutettu ei tarvitse valvovan viranomaisen lupaa, vaan lahjoituksia voidaan toteuttaa valtakirjassa olevien yksilöityjen ohjeiden mukaisesti.
Tilanteessa, jossa yrittäjän yritystoimintaa on mahdollista jatkaa sukupolvenvaihdoksella perhepiirissä, on hyvin tärkeää laatia edunvalvontavaltakirja. Edunvalvontavaltakirjalla voidaan varmistua siitä, että yritystoiminnan siirto ja toiminnan jatkaminen voidaan toteuttaa valtakirjaan kirjattujen yksilöityjen ohjeiden mukaisesti myös siinä tilanteessa, että jotain yllättävää tapahtuisi ja yrittäjä itse ei olisi toimintakykyinen saattamaan sukupolvenvaihdosta loppuun.
Edunvalvontavaltakirja kannattaa tehdä myös muissa sellaisissa tilanteissa, että valtuuttajalla on paljon varallisuutta, eikä hän usko itse tarvitsevansa sitä kokonaisuudessaan esimerkiksi hoidon järjestämiseen tai muihin elinkustannuksiin. Tällöin valtakirjassa voidaan yksilöidä, kuinka omaisuuden siirtämistä jälkipolville voidaan jatkossakin toteuttaa.
Kiinteää omaisuutta koskevat toimet
Myös esimerkiksi mahdollisuus kiinteän omaisuuden myymiseen tai panttaamiseen kannattaa edunvalvontavaltakirjassa huomioida, koska valtuutetun mahdollisuus toteuttaa kiinteään omaisuuteen koskevia toimia on muissa tapauksissa rajattua.
Edunvalvontavaltavaltuutuksen edut
Edunvalvontavaltuutuksen etuna on, että valtakirjassa voidaan etukäteen päättää, kuka asioita hoitaisi ja missä laajuudessa sekä antaa ohjeita ja toiveita edunvalvonnan varalle. Edunvalvontavaltakirjalla voidaan siten turvata valtuuttajan tahdon toteutuminen hänen omien asioiden hoitamisen suhteen, olivatpa ne sitten taloudellisia tai henkilöön liittyviä asioita.
Edunvalvontavaltakirja huolellisesti laatimalla voidaan huomioida valtuuttajan itsensä lisäksi myös lähipiirin edut, kuten yritystoiminnan sukupolvenvaihdoksen toteuttaminen tai muun omaisuuden siirtäminen jälkipolville kokonaisuutena tarkoituksenmukaisella tavalla – myös verotus huomioiden.
Edunvalvontavaltuutuksen etuna on myös, että valtuutetun on hallinnollisesti huomattavasti kevyempää hoitaa edunvalvontaa kuin jos hänet olisi nimetty edunvalvojaksi ilman valtuutusta. Valtuutettu ei ole sidottu valvovan viranomaisen lupamenettelyyn, jos valtakirja sisältää riittävästi yksilöidyt ohjeet valtuutuksen hoitoon. Myöskään taloudellisten asioiden edunvalvonnan vuosittaiset tilintekovelvollisuudet eivät koske valtuutettua, ellei valtakirjassa ole toisin määrätty. Valtuutetun tulee kuitenkin huolehtia siitä, että tarvittaessa hän pystyy laatimaan tilin valtuutetun taloudellisista tapahtumista.
Koska suosittelemme laatimaan edunvalvontavaltakirjan yllättävien tilanteiden varalle, se olisi hyvä laatia jo nuorena. Mikäli olosuhteet ehtivät muuttua, valtakirjaa on aina mahdollista päivittää niin kauan kuin valtuuttaja on toimintakykyinen. Asioiden järjestäminen kuntoon tuo usein mielenrauhaa itselle ja edunvalvontavaltakirjalla tekee palveluksen läheisille, kun asioiden hoito järjestetty ja mahdollistettu joustavalla tavalla tilanteessa kuin tilanteessa.
