Olemme aiemmassa blogikirjoituksessamme käsitelleet verovapaita käyttöomaisuusosakkeiden luovutuksia. KHO on kyseisen kirjoituksen julkaisemisen jälkeen antanut kolme uutta käyttöomaisuusosakkeita koskevaa vuosikirjaratkaisua KHO 2024:41, KHO 2024:42 ja KHO 2024:43.
KHO:n uudet ratkaisut koskevat aikaa alkaen verovuodesta 2020 eli yhteisöjen tulolähdejaon poistamisen jälkeisiä verovuosia. KHO on kaikkien kolmen vuosikirjaratkaisun perusteluissa viitannut siihen, että se on aiemmassa, tulolähdejaon poistumista edeltävässä käyttöomaisuusosakkeita koskevassa oikeuskäytännössään tarkastellut sitä, onko myyjäyhtiön ja myytävänä olevan yhtiön välillä vallinnut hallinnollinen ja toiminnallinen yhteys. KHO toteaa, että se on hallinnollisen ja toiminnallisen yhteyden perusteella arvioinut, kumman tulolähteen varoja kulloinkin esillä olleet osakkeet ovat olleet. KHO toteaa edelleen uusimmissa ratkaisuissaan, että tulolähdejaon poistumisen jälkeen käyttöomaisuusluonnetta arvioitaessa vastaavaa painoarvoa ei enää ole annettava sille seikalle, millainen hallinnollinen ja toiminnallinen yhteys myyjäyhtiön ja kaupan kohteena olevan yhtiön välillä on vallinnut. Sen sijaan merkitystä on annettava entistä keskeisemmin sille, miten osakkeet palvelevat osakkaana olevan yhteisön elinkeinotoimintaa edistäviä tarkoituksia.
KHO perustelua voidaan pitää yllättävänä. Tulolähdejaon poistamista koskevassa hallituksen esityksessä 257/2018 on todettu, että käyttöomaisuusosakkeiden käsite säilyisi muutoksen jälkeen ennallaan. Aikaisempaa oikeuskäytäntöä sovellettaisiin edelleen ratkaistaessa sitä, kuuluvatko osakkeet käyttöomaisuuteen. Verovapaasti luovutettavien osakkeiden luovutuksesta syntyneen voiton tai tappion verokohtelu ei muuttuisi nykyisestä.
KHO on lisäksi jo tulolähdejaon poistumista edeltäviä verovuosia koskevassa ratkaisussaan KHO 2019:61 käyttänyt perusteluna sitä, että koska ”osakkeet olivat pääasiallisesti palvelleet yhtiön elinkeinotoimintaa välillisesti edistävää tarkoitusta”, ne tuli katsoa yhtiön elinkeinotoiminnan tulolähteeseen kuuluvaksi. Kyseisessä ratkaisussa KHO on edelleen todennut, että koska yhtiöiden välillä oli vallinnut toiminnallinen ja hallinnollinen yhteys, osakkeita oli pidettävä elinkeinotoiminnan käyttöomaisuutena. Ratkaisussa KHO 2019:61 toiminnallinen yhteys vaikuttaisi ratkaisun tosiasiaseikkojen perusteella olevan suora seuraus siitä, että osakkeet olivat palvelleet omistavan yhtiön elinkeinotoimintaa edistävää tarkoitusta.
Ratkaisuissa KHO 2024:41 ja KHO 2024:42 omistusrakenne oli muodostettu osakevaihdolla, ja KHO antoi merkitystä niille liiketaloudellisille syille, jotka olivat konsernirakenteen muodostamisen taustalla. Molemmissa tapauksissa myyjäyhtiö oli omassa palveluksessaan olleella henkilökunnalla tarjonnut luovutetulle yhtiölle hallintopalveluita. Ratkaisun KHO 2024:41 tapauksessa myyjäyhtiöllä ei käytännössä ollut muuta toimintaa kuin hallintopalveluiden ja rahoituksen tarjoaminen luovutetulle yhtiölle ja toiselle lähipiirin yhtiölle. Ratkaisun KHO 2024:42 tilanteessa omistavalla yhtiöllä oli lisäksi merkittävän suuruista arvopaperikauppaa, ja yhtiöllä oli muutoinkin merkittävä määrä sijoitusvarallisuutta. Ratkaisussa KHO 2024:41 osakkeiden katsottiin palvelevan omistavan yhtiön elinkeinotoimintaa ja ratkaisussa 2024:42 ei. Jälkimmäisessä ratkaisussa KHO totesi, että omistusrakenteen oli katsottava palvelleen lähinnä myyjäyhtiön osakkeenomistajien etua, ja että myyjäyhtiön toiminnan tarkoitus oli sen osakkeenomistajien erilaisten sijoitusten hallinnointi.
Ratkaisussa 2024:43 12,33 %:n suuruinen omistusosuus pörssiyhtiössä katsottiin strategiseksi sijoituksesi ja osakkeet käyttöomaisuudeksi alle kahden vuoden mittaiseksi jääneestä omistusajasta huolimatta, kun myyjäyhtiön suoraan ja välillisesti omistamat muut konserniyhtiöt olivat myyneet tuotteitaan lähialalla toimivalle pörssiyhtiölle, jonka osakkeet oli luovutettu.
KHO:n vuoden 2024 käyttöomaisuusosakkeiden luovutuksia koskevat ratkaisut eivät ainakaan tässä vaiheessa juuri selkiytä asian oikeustilaa. Voidaan todeta, että mikäli käyttöomaisuusosakkeiden luovutusten verovapauden edellytysten täyttymisen osalta yksittäisessä tilanteessa on kyse siitä, voidaanko osakkeiden katsoa palvelevan omistavan yhtiön elinkeinotoimintaa edistäviä tarkoituksia, Verohallinnon ennakkoratkaisun hakeminen asiassa on suositeltavaa
