Jokaisen yrittäjän ja yksityishenkilön kannattaisi aika-ajoin tarkistaa, että tärkeät henkilökohtaiset perheoikeudelliset asiakirjat on laadittu ja ne ovat ajantasaisia. Näitä ovat erityisesti avioehtosopimus, edunvalvontavaltakirja sekä testamentti.
Avioehtosopimus
Avioehtosopimus on aviopuolisoiden välinen sopimus, jolla voidaan rajoittaa puolisoiden välistä avio-oikeutta. Avioehtosopimuksen voi tehdä joko ennen avioliittoa tai avioliiton aikana. Avioehtosopimus on määrämuotoinen asiakirja. Se tulee tehdä kirjallisesti, päivätä ja allekirjoittaa. Lisäksi kahden esteettömän henkilön tulee todistaa allekirjoitukset oikeaksi. Avioehtosopimus tulee lisäksi rekisteröidä Digi- ja väestötietovirastoon, jotta avioehtosopimus tulee voimaan.
Avio-oikeus avioliitossa
Suomessa aviovarallisuusjärjestelmä perustuu omaisuuden erillisyyden periaatteeseen, mikä tarkoittaa, että molemmilla puolisoilla on oma varallisuutensa ja omat velkansa. Omaisuus voi olla myös yhdessä omistettua, jos se on molempien puolisoiden nimiin ostettu tai saatu esimerkiksi lahjana. Tällöinkin puolisot omistavat omaisuuden lähtökohtaisesti murto-osin. Avio-oikeus ilmenee vasta avioliiton päätyttyä avioeroon tai toisen puolison kuolemaan. Tällöin puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus tasataan osituksessa siten, että se puolisoista, jolla on enemmän avio-oikeuden alaista omaisuutta, maksaa vähemmän varakkaalle puolisolle tasinkoa, jotta molemmille jää yhtä suuri osuus yhteenlasketusta avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta. Kuoleman jälkeen toteutettavassa osituksessa varakkaampi leski ei ole velvoitettu luovuttamaan tasinkoa ensin kuolleen puolison perillisille.
Mistä kaikesta voidaan sopia avioehtosopimuksella?
Avioehtosopimusta kannattaa harkita aina ennen avioliiton solmimista. Avioehtosopimuksella on mahdollista turvata oman nykyisen omaisuuden tai mahdollisesti tulevaisuudessa esimerkiksi perintönä tai lahjana saatavan omaisuuden säilyminen itsellä mahdollisessa avioerotilanteessa. Avioehtosopimusta on myös mahdollista muuttaa tai peruuttaa jälkikäteen, jos molemmat puolisot ovat siihen halukkaita.
Avioehtosopimuksella on mahdollista joko sulkea molemmilta puolisoilta avio-oikeus kaikkeen toisen puolison omaisuuteen tai vaihtoehtoisesti vain osan omaisuuden osalta. Avioehtosopimuksesta on myös mahdollista tehdä yksipuolinen, jolloin toisella puolisoista on avio-oikeus toisen omaisuuteen, ja toisella ei ole joko mihinkään toisen puolison omaisuuteen taikka tiettyyn omaisuuserään. Avioehtosopimuksessa on myös mahdollista sopia, että avio-oikeutta on rajoitettu vain mahdollisessa avioerotilanteessa, mutta ei kuolintilanteessa. Onkin tärkeää huomioida, että avioehtosopimuksella voidaan vaikuttaa olennaisesti aviopuolisoiden väliseen perintöverosuunnitteluun, koska osituksessa maksettava tasinko on verovapaata. Avioehtosopimus voi vaikuttaa myös luovutusvoittoverotukseen ja varainsiirtoverotukseen, kun omaisuutta jaetaan puolisoiden kesken joko avioero-osituksessa tai toisen puolison kuoleman jälkeen.
Fiscales auttaa avioehdon suunnittelussa ja laatimisessa
Avioehtosopimus on suositeltavaa laatia aina asiantuntijan avustuksella. Sen lisäksi, että avioehtosopimus on tiukan määrämuotoinen oikeustoimi, avioehtosopimuksen sanamuodoissa on myös syytä olla tarkkana, jotta sopimus vastaa puolisoiden välistä tarkoitusta. Mikäli sopimuksen sisältöä ei mietitä huolellisesti, sopimuksesta voi lisäksi tulla tulkinnanvarainen, mikä voi johtaa riitoihin jälkikäteen.
Edunvalvontavaltakirja
Edunvalvontavaltuutus on perinteistä edunvalvontaa joustavampi ja kevyempi tapa järjestää omien asioiden hoito tulevaisuuden varalta. Edunvalvontavaltakirjan voi tehdä täysi-ikäinen henkilö, joka ymmärtää valtakirjan sisällön ja merkityksen. Siksi edunvalvontavaltakirja on syytä laatia silloin, kun henkilö on vielä terve ja oikeustoimikelpoinen.
Valtuutettujen määrä ja tehtävät
Edunvalvontavaltakirja on asiakirja, jolla henkilö (valtuuttaja) voi valtuuttaa etukäteen yhden tai useamman itse valitsemansa henkilön (valtuutetun) edustamaan valtuuttajaa omaisuutta ja taloudellisia asioita koskevissa asioissa tilanteessa, jossa valtuuttaja ei itse enää kykene hoitamaan asioitaan heikentyneen terveydentilan tai sairauden vuoksi. Lisäksi valtuutettu voidaan edunvalvontavaltakirjassa valtuuttaa hoitamaan valtuutetun niin sanotut henkilöä koskevat asiat siinä tilanteessa, että valtuuttaja ei enää ymmärrä niiden merkitystä.
Edunvalvontavaltakirjaan voidaan nimetä joko yksi valtuutettu hoitamaan kaikki asiat tai vaihtoehtoisesti edunvalvontavaltakirjassa voidaan erotella eri valtuutetuille erilaisia tehtäviä. Ensisijaisten valtuutettujen lisäksi edunvalvontavaltakirjaan on suositeltavaa nimetä yksi tai useampi vara- ja toissijainen valtuutettu siltä varalta, että ensisijainen valtuutettu on tilapäisesti estynyt hoitamasta tehtävää, tai mikäli ensisijainen valtuutettu ei ota tehtävää ollenkaan vastaan tai joutuu myöhemmin luopumaan siitä. Mahdollisiin esteellisyystilanteisiin on hyvä varautua ottamalla edunvalvontavaltakirjaan myös perheen ulkopuolinen niin sanottu esteetön varavaltuutettu, joka voi edustaa valtuuttajaa myös mahdollisissa eturistiriitatilanteissa.
Eturistiriitatilanteet ja omaisuuden hoitoa koskevat määräykset
Eturistiriitatilanteita voi tulla esimerkiksi omaisuuden luovutusta koskevissa tilanteissa ja ositukseen ja perinnönjakoon liittyvissä tilanteissa. Lähtökohtaisesti edunvalvontavaltuutettu ei saa lahjoittaa valtuuttajan omaisuutta. Tästä lahjoituskiellosta on kuitenkin mahdollista poiketa, jos edunvalvontavaltakirjaan on nimetty esteetön valtuutettu ja valtakirjassa on annettu lupa lahjoittaa omaisuutta. Lahjoitusta koskevan määräyksen on kuitenkin oltava tarkasti yksilöity ja esteettömän valtuutetun tulee arvioida, onko lahjoitus valtuuttajan edun mukainen.
Edunvalvontavaltakirjan määräys koskien omaisuutta ja taloudellisia asioita kattaa esimerkiksi valtuuttajan pankkiasioiden hoitamisen, irtaimen omaisuuden myymisen ja ostamisen sekä edustamisen viranomaisissa ja esimerkiksi osakeyhtiön yhtiökokouksessa. Henkilöä koskevat asiat tarkoittavat valtuuttajan terveyden- ja sairaanhoitoon liittyviä päätöksiä.
Koska edunvalvontavaltakirja antaa laajan edustusoikeuden valtuutetulle, edunvalvontavaltakirjaan on mahdollista sisällyttää tarvittaessa hyvinkin yksityiskohtaisia määräyksiä omaisuuden ja asioiden hoitamisesta, kuten kiinteän omaisuuden myynnistä, valtuuttajan varoista annettavista lahjoista, valtuutetun palkkiosta ja kulujen korvaamisesta sekä valtuutetun toiminnan valvomisesta.
Voimaantulo
Edunvalvontavaltakirja ei tule voimaan heti laatimishetkellä vaan vasta sen jälkeen, kun Digi- ja väestötietovirasto on sen vahvistanut. Jotta Digi- ja väestötietovirasto voi vahvistaa edunvalvontavaltakirjan, tulee valtuutetun toimittaa Digi- ja väestötietovirastolle lääkärinlausunto tai muu luotettava selvitys, joka vahvistaa, että valtuuttaja ei kykene hoitamaan omia asioitaan heikentyneen terveydentilan takia.
Edunvalvontavaltakirjan muotovaatimukset
Edunvalvontavaltakirja tulee laatia kirjallisesti ja määrämuotoisena. Valtakirja allekirjoitetaan kahden esteettömän todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Edunvalvontavaltakirjan pitää myös täyttää tietyt muotovaatimukset, jotta sitä voidaan pitää edunvalvontavaltakirjana – erotukseksi tavanomaisesta valtakirjasta.
Fiscales auttaa edunvalvontavaltakirjojen suunnittelussa ja laatimisessa
Fiscalesin asiantuntijat auttavat kaikissa edunvalvontavaltakirjan suunnitteluun ja laatimiseen liittyvissä kysymyksissä. Meiltä saat neuvontaa siihen liittyen, minkälaisia seikkoja yksityishenkilön tai yrittäjän tulee huomioida edunvalvontavaltakirjassa, jotta esimerkiksi yrityksen asiat hoituvat tai yrityksen sukupolvenvaihdos on mahdollista toteuttaa, vaikka omistajayrittäjä menettäisi onnettomuuden seurauksena oikeudellisen toimintakykynsä. .
Testamentti
Testamentti on keskeinen asiakirja perintösuunnittelussa. Ilman testamenttia omaisuus jaetaan henkilön kuollessa lakimääräisille perillisille perintökaaren mukaisesti. Mikäli lakimääräisiä perillisiä ei ole, omaisuus menee kuollessa valtiolle. Testamentin laatimisella on mahdollista muuttaa lakimääräistä perimystä tai määrätä, miten omaisuus jaetaan perillisten kesken. Lisäksi testamentilla on mahdollista turvata esimerkiksi lesken asemaa. Rintaperillisellä on kuitenkin pääsääntöisesti oikeus lakiosaan. Testamentin avulla on myös mahdollista vaikuttaa hyvin merkittävästi perintöverotukseen.
Kuka perii ilman testamenttia?
Perintökaari määrää lakimääräisen perimysjärjestyksen. Olennaista on huomioida, että aviopuoliso ei peri ensin kuollutta puolisoa, mikäli henkilöllä on rintaperillisiä (eli lapsia ja myös lapsenlapsi katsotaan rintaperilliseksi, jos perittävän lapsi on kuollut ennen perittävää). Mikäli rintaperillisiä ei ole, mutta henkilö on avioliitossa, tällöin aviopuoliso perii ensin kuolleen puolison rajoitetulla omistusoikeudella. Tämä tarkoittaa sitä, että leskenkin kuoltua jäljelle jäänyt omaisuus jaetaan ensin kuolleen puolison toissijaisten perillisten ja lesken perillisten kesken pääsääntöisesti puoliksi. Tähän liittyy kuitenkin poikkeuksia.
Mikäli perittävällä ei ole rintaperillisiä eikä puolisoa, menee omaisuus perittävän vanhemmille. Kuolleiden vanhempien sijaan tulevat perittävän sisarukset ja heidän sijaansa sisarusten lapset. Mikäli henkilöllä ei ole omia lapsia tai puolisoa, mutta omat sisarukset ja sisarusten lapset koetaan läheisiksi, onkin myös verosuunnittelun näkökulmasta järkevää määrätä omaisuus suoraan sisaruksille tai sisarusten lapsille, jottei omaisuudesta mene perintöveroa moneen kertaan.
On hyvä muistaa, että perimysoikeus ei ulotu enää serkkuihin. Mikäli serkut ovat lähimpiä elossa olevia sukulaisia, menee perintö valtiolle, ellei perittävä ole laatinut testamenttia.
Millaisissa tilanteissa kannattaa laatia testamentti?
Testamentin laatimista kannattaa harkita ainakin seuraavissa tilanteissa:
- jos olet avio- tai avoliitossa ja haluat turvata puolison asemaa
- jos elät uusioperheessä, johon kuuluu omia ja puolison lapsia
- jos haluat että määrätty omaisuuserä, esimerkiksi yritys tai kiinteistö, menee tietylle henkilölle
- jos haluat määrätä omaisuutta hyväntekeväisyyteen
- jos haluat määrätä omaisuutta esimerkiksi sukupolven yli lapsenlapsille
- jos haluat sulkea perillistesi puolisoiden avio-oikeuden pois sinulta perittyyn omaisuuteen
Verosuunnittelu testamenttia hyödyntäen
Asiantuntevasti laaditulla testamentilla voidaan sekä turvata perittävän viimeisen tahdon toteutuminen että vaikuttaa perintöverojen määrään. Perillisten perintöverojen määrään voidaan vaikuttaa esimerkiksi pilkkomalla omaisuutta usealle eri saajalle esimerkiksi sukupolvien yli. Myös omaisuuden määrääminen käyttö- ja hallintaoikeudella voi olla määrätyissä tilanteissa toimiva ja verotehokas tapa turvata esimerkiksi leskeksi jäävän puolison asemaa.
Käyttö- ja hallintaoikeus tarkoittaa, että hallintaoikeudensaaja saa käyttää hallintaoikeuden kohdetta vastikkeetta sekä nauttia sen tuoton. Käyttö- ja hallintaoikeudesta ei tarvitse maksaa perintöveroa. Koska käyttö- ja hallintaoikeus rasittaa omaisuuden omistusoikeudella saavaa perillistä, saa omistusoikeuden saaja perintöverotuksessa hallintaoikeusvähennyksen. Käyttö- ja hallintaoikeudet eivät kuitenkaan sovi kaikkiin tilanteisiin ja voivat aiheuttaa eräiden omaisuuslajien kanssa ongelmia etenkin, jos käyttö- ja hallintaoikeuden ja omistusoikeuden saajan oikeusasemaa eri tilanteissa ei ole tiedostettu testamenttia laatiessa.
Testamentissa on myös mahdollista määrätä, että testamentinsaaja voi itse valita, ottaako omaisuuden vastaan kokonaan tai osittain. Tällöin testamentti joustaa eri tilanteissa perillisten hyväksi. Myös tämä voi olla hyvin merkittävä etu verrattuna ilman testamenttia tapahtuvaan perimystilanteeseen, jolloin osittainen perinnöstä luopuminen ei verotuksellisista syistä ole yleensä järkevää. On tärkeää, että testamentissa muistetaan huomioida myös sijaantuloperillisiä koskevat määräykset luopumista varten.
Miten testamentin voi laatia?
Testamentti määrämuotoinen asiakirja, jonka muotomääräysten rikkominen johtaa testamentin pätemättömyyteen. Testamentin voi tehdä henkilö, joka ymmärtää testamentin sisällön ja merkityksen. Testamentti on tehtävä kirjallisesti ja kahden esteettömän todistajan tulee todistaa testamentin laatijan allekirjoitus yhtä aikaa läsnä olevina. Jotta perittävän viimeinen tahto toteutuu halutulla tavalla eikä testamentin tulkinta aiheuta riitoja perittävän kuoleman jälkeen, on suositeltavaa laatia testamentti asiantuntijan apua hyödyntäen.
Fiscales auttaa kokonaisvaltaisessa perintösuunnittelussa ja perheoikeudellisten asiakirjojen laatimisessa
Fiscalesin asiantuntijat auttavat kaikissa avioehtosopimuksen, edunvalvontavaltakirjan ja testamentin suunnitteluun ja laatimiseen liittyvissä kysymyksissä.
Testamentin, avioehtosopimuksen tai edunvalvontavaltakirjan laatimisen yhteydessä on suositeltavaa tarkistaa olemassa olevat perheoikeudelliset asiakirjat. Mikäli puolisoilla on esimerkiksi voimassa oleva avioehtosopimus ja keskinäinen testamentti, on suositeltavaa käydä läpi, miten asiakirjat toimivat yhdessä esimerkiksi perintöverotuksen näkökulmasta.
Meiltä saat neuvontaa kokonaisvaltaisessa perintösuunnittelussa, jossa huomioidaan perhe- ja varallisuustilanteesi sekä niihin liittyvät juridiset ja verotukselliset näkökulmat, kuten omaisuuden siirtoihin ja rakennesuunnitteluun liittyvät kysymykset, eri perheoikeudellisten asiakirjojen vaikutukset, jotka on tärkeää huomioida perintö- ja varallisuussuunnittelussa.
