Verohallinto tekee tuhansia verotarkastuksia vuosittain, ja tarkastus voikin osua omalle kohdalle sattumalta tai veroriskien hallinnan seurauksena, esimerkiksi yritysjärjestelyn tai suuren arvonlisäveropalautuksen jälkeen tai toimittaessa tietyllä toimialalla. Verotarkastus on verovalvonnan erityismuoto, jossa veroviranomainen tarkastaa verovelvollisen toiminnan laajuuden, kirjanpidon luotettavuuden ja paikkansapitävyyden sekä sen, onko verolainsäädäntöä noudatettu ja onko tiedot ilmoitettu oikein veroviranomaisille. Verotarkastus on käytännössä syvällisin yksittäiseen verovelvolliseen kohdistuva verovalvonnan muoto. Verotarkastuksella varmistetaan, että verovelvollinen on antanut riittävät ja oikeat tiedot verotuksensa toimittamiseksi.
Kenelle ja missä laajuudessa verotarkastus tehdään?
Verotarkastuksen kohteena voivat olla Suomessa kaikki koti- ja ulkomaiset yritykset ja luonnolliset henkilöt sekä heidän verovelvollisuusasemansa. Myös tietty työmaa tai toimipaikka voidaan tarkastaa. Verotarkastus voidaan suorittaa kokonaistarkastuksena, osittaistarkastuksena, muutoin rajattuna tarkastuksena tai vertailutietotarkastuksena. Verohallinto käyttää yhä enemmän myös kevyempiä verovalvonnan muotoja, kuten valvontakäyntejä ja ennakollisia keskusteluja.
Verotarkastuksen kulku
Verohallinto perehtyy ensin tarkastettavan yhtiön tai henkilön toimialaan ja toimintaympäristöön ja käy läpi verovelvollisen Verohallinnolle ilmoittamat tiedot sekä verovelvollista koskevat päätökset ja ratkaisut. Tietojen läpikäynnin jälkeen verotarkastaja ottaa yhteyttä sopiakseen verotarkastuksesta ja sen ajankohdasta.
Alkukeskustelussa tarkastajille esitellään yrityksen liiketoiminta kokonaiskuvan muodostamiseksi ja selvitetään muun muassa, miten kirjanpito, palkanlaskenta ja taloushallinto on yrityksessä järjestetty. Tarkastuksessa verotarkastajat perehtyvät tarkastettavaan aineistoon, ja tarkoituksena onkin jo tarkastuksen aikana selvittää mahdollisimman pitkälle esille tulleet asiat yhteistyössä verovelvollisen kanssa keskustellen. Lisäksi verovelvolliselle varataan aina myös mahdollisuus kirjallisesti vastata niihin seikkoihin, joista voisi aiheutua veroseuraamuksia. Loppukeskustelussa verotarkastajat käyvät läpi havaintonsa ja niihin perustuvat todennäköisesti tehtävät toimenpiteet.
Lopuksi verotarkastajat laativat verotarkastuskertomuksen, joka sisältää tarkastuksessa havaitut, verotukseen vaikuttavat seikat sekä niistä aiheutuvat verotustoimenpiteet ja muut mahdolliset toimenpiteet. Verovelvollinen voi antaa tarvittaessa ehdotetuista verotustoimenpiteistä vastineen, joka voi vielä vaikuttaa lopullisiin päätöksiin. Mahdolliset verotuksen oikaisut ja veron määräämispäätökset tehdään, kun verotarkastuskertomus on hyväksytty.
Asiantuntijan apu on tarpeen
Vaikka henkilö tai yritys olisi hoitanut kaikki asiansa säännösten mukaisesti, voi tarkastusprosessi tuntua hankalalta ja aikaa vievältä. Verotuksen asiantuntija kannattaakin ottaa mukaan verotarkastusprosessiin alusta alkaen ja esimerkiksi sopia, että viestintä niin verotarkastajan suunnalta asiakkaaseen kuin myös asiakkaan suunnalta verotarkastajaan toteutetaan asiantuntijan kautta koko prosessin ajan. Asiantuntijan mukana olo varmistaa, että oleellisiin asioihin tartutaan heti tarkastuksen aikana eikä asioiden virheellisen tulkinnan vuoksi aiheudu veroseuraamuksia.
