Ylimääräinen osingonjako osakekaupan jälkeen – miten määritellään osingon pääomatulo-osuus?
Korkein hallinto-oikeus antoi huhtikuussa 2019 kaksi samaan kokonaisuuteen liittyvää luonnollisen henkilön saaman osinkotulon verotusta koskevaa ratkaisua KHO 2019:56 ja KHO 2019:57. Verovuotta 2013 koskevissa ratkaisuissa oli kyse osingon pääomatulo-osuuden määrittelemisestä yhtiön jaettua saman verovuoden tuloksi jaksotettavaa osinkoa kahdesti siten, että osakkaiden omistussuhteet olivat osakekauppojen seurauksena muuttuneet ensimmäisen osingonjaon jälkeen. Ratkaisuista ensimmäinen koskee osakkeita osingonjakojen välillä luovuttaneen ja jälkimmäinen osakkeita hankkineen osakkaan saamien osinkojen verotusta, mutta muilta osin ratkaisut ja niiden perustelut ovat samanlaisia.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että eri osingonsaajien saman verovuoden tuloksi jaksotettavista osingoista pääomatuloa on enintään osakkeen verovuoden matemaattiselle arvolle laskettavaa vuotuista tuottoa vastaava yhteismäärä. Toisin sanoen korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei yhtiön eri osakkailleen jakamien osinkojen pääomatulo-osuuksien yhteismäärä voi kasvaa osakekauppojen seurauksena.
Ratkaisusta äänestettiin (3-2) ja eri mieltä olleet oikeusneuvokset katsoivat, että osingon pääomatulo-osuus tulisi määritellä itsenäisesti kunkin osakkaan osingonjakohetkellä omistamien osakkeiden perusteella eli siten, että osakkeen aiemman omistajan samana verovuonna yhtiöstä saamaa osinkoa ei otettaisi huomioon uuden omistajan saaman osingon pääomatulo-osuutta määriteltäessä. Myös Helsingin hallinto-oikeus oli päätynyt ratkaisussaan tältä osin samaan lopputulokseen korkeimman hallinto-oikeuden eri mieltä olleiden oikeusneuvosten kanssa.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen olennaista sisältöä voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä: yhtiön verovuoden 2018 nettovarallisuus on 1.000.000 euroa ja osakkeen matemaattinen arvo 10.000 euroa (100 osaketta). Siten kahdeksan prosentin vuotuinen tuotto on 800 euroa osakkeelta, eli yhteensä 80.000 euroa. Jos yhtiö jakaa osinkoa koko 800 euroa osakkeelta, on osinko kokonaisuudessaan niin sanottua huojennettua pääomatulo-osinkoa, josta 75 prosenttia on verovapaata ja 25 prosenttia veronalaista tuloa. Jos yhtiö jakaa myöhemmin vielä saman kalenterivuoden kuluessa nostettavissa olevaa osinkoa, on se puolestaan kokonaisuudessaan ansiotulo-osinkoa, josta 25 prosenttia verovapaata ja 75 prosenttia on veronalaista tuloa.
Mainittu periaate pitää paikkansa riippumatta siitä, ovatko yhtiön osakkeet vaihtaneet osingonjakojen välillä omistajaa. Toisin sanoen edellä kuvatun kaltaisessa tilanteessa vanhalta osakkaalta osakkeita hankkineen luonnollisen henkilön saaman osingon verotus on sidoksissa kyseisen verovuoden aikana jo tapahtuneisiin osingonjakoihin. Uusi osakas ei siis välttämättä voi hyötyä lainkaan osinkoverotuksen huojennuksesta ensimmäisenä omistusvuonnaan – vaikka ei olisikaan saanut osinkoa kyseisestä yhtiöstä aiemmin samana vuonna.
On hyvä huomata, että verovuoden matemaattisen arvon perusteella laskettavaa vuotuista tuottoa vastaava yhteismäärä voi kuitenkin muuttua verovuoden aikana esimerkiksi osakeannissa osakepääoman muutosten seurauksena. Tällainen muutos tulee kuitenkin ainoastaan uusien merkittyjen osakkeiden hyväksi eikä siten kasvata vanhojen osakkeiden matemaattista arvoa.
