Suomessa otettu käyttöön yhtiöitä koskeva maastapoistumisvero vuoden 2020 alusta alkaen
Suomessa on otettu käyttöön vuoden 2020 alusta yleinen yhtiöitä koskeva maastapoistumisvero (exit tax). Uuden lainsäädännön mukaan Suomi verottaa tietyissä tilanteissa sen verotusoikeuden piiristä pois siirtyvien varojen arvonnousua siitä huolimatta, että verotuksen laukaisevaa luovutusta ei ole tapahtunut. Aiemmin Suomella ei ollut yleistä maastapoistumisveroa, vaan vain yksittäisiä erityistilanteita koskevia säännöksiä.
Maastapoistumisverotuksen tarkoituksena on turvata valtion verotusoikeus. Sillä varmistetaan, että valtio voi verottaa sen alueella syntynyttä arvonnousua. Maastapoistumisverotus tulee ajankohtaiseksi, kun varoja tai verotuksellinen kotipaikka siirretään toiseen valtioon siten, että alkuperäisellä valtiolla ei ole enää verotusoikeutta varoista kertyvään tuottoon. Tällöin verotus tapahtuu alkuperäisessä valtiossa siitä huolimatta, että asiassa ei ole tapahtunut luovutusta verovelvolliselta toiselle.
Maastapoistumisverosta on säädetty Euroopan unionin veronkiertodirektiivissä. Direktiivin vuoksi kaikissa EU-valtioissa on otettu käyttöön direktiivissä esitetyn vähimmäistason mukaiset säännökset. Myös Suomen maastapoistumisverotusta koskevat säännökset perustuvat annettuun direktiiviin.
Maastapoistumisvero koskee sekä suomalaisia yhtiöitä että täällä toimintaa harjoittavia ulkomaisia yhtiöitä
Maastapoistumisverotuksessa ei ole kyse omasta uudesta verosta, vaan maastapoistumisvero kerätään tuloverona. Maastapoistumisvero määrätään omaisuuden piilevästä arvonnoususta maastapoistumishetkellä. Verotus tapahtuu vastaavasti kuin tilanteessa, jossa varat luovutettaisiin. Siten veronalaista tuloa on varojen arvo vähennettynä poistamattomalla hankintamenolla.
Maastapoistumisvero tulee myös maksettavaksi, kun suomalaisen yhtiön verosopimuksen mukainen kotipaikka siirtyy pois Suomesta. Verotus koskee vain niitä varoja, jotka eivät jää liittymään Suomessa olevaan kiinteään toimipaikkaan. Verosopimuksen mukainen kotipaikka määräytyy pääasiassa yhtiön johtopaikan perusteella. Maastapoistumisvero tulee siis maksettavaksi esimerkiksi silloin, kun yhtiön johtopaikka siirtyy pois Suomesta. Lisäksi maastapoistumisvero tulee maksettavaksi, kun varojen siirto pois Suomesta tapahtuu suomalaisen yhtiön kotipaikan siirtymisen yhteydessä. Tällä hetkellä yhtiöoikeuslainsäädäntö ei mahdollista kotipaikan siirtämistä, mutta sen mahdollistamista on ehdotettu EU:n direktiiviehdotuksessa.
Lisäksi suomalaisten yhtiöiden osalta maastapoistumisvero tulee sovellettavaksi, kun varoja siirretään yhtiön Ranskassa tai Egyptissä sijaitsevaan kiinteään toimipaikkaan. Edellytyksenä on, että Suomella ei enää siirron jälkeen ole verotusoikeutta kyseisiin varoihin. Kyseeseen tulee vain nämä kaksi valtiota, sillä näiden valtioiden kanssa tehdyissä yli 40 vuotta vanhoissa verosopimuksissa on käytössä kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi vapautusmenetelmä, jolloin Suomella ei enää siirron jälkeen ole verotusoikeutta varoihin.
Mahdollisuus maksaa maastapoistumisvero osamaksuna
Maastapoistumisveron maksamiseen on mahdollista saada maksulykkäystä, kun siirto tapahtuu toiseen EU-valtioon tai Norjaan tai Islantiin. Tällöin maastapoistumisvero on mahdollista maksaa osamaksuna viiden vuoden aikana. Melko poikkeuksellinen maksulykkäyksen mahdollisuus on tullut ottaa käyttöön, koska EU-oikeuden sijoittautumisvapauden mukaan ei olisi oikeasuhtaista vaatia maksua suoritettavaksi kerralla.
Maksulykkäysmahdollisuutta käytettäessä maksuerille lasketaan huojennettu viivästyskorko ja lisäksi Verohallinnolle on annettu poikkeuksellisissa tilanteissa oikeus vaatia veron maksamisen turvaamiseksi vakuutta. Mikäli varat siirretään muuhun valtioon kuin EU-valtioon tai Norjaan tai Islantiin, on vero aina suoritettava kerralla.
Arvio esityksen vaikutuksesta yhtiöiden verotukseen
Maastapoistumisvero koskee pääasiassa ulkomaisia yhtiöitä. Se tulee sovellettavaksi tilanteessa, jossa ulkomaisella yhtiöllä on ollut Suomessa kiinteäksi toimipaikaksi katsottu liikepaikka, mutta jossa Suomen toimintaa päätetään vähentää tai lopettaa kokonaan.
Suomalaisten yhtiöiden kannalta uusi säännös tulee sovellettavaksi suhteellisen harvoin. Säännös tulee sovellettavaksi esimerkiksi silloin, kun yhtiön verosopimuksen mukainen kotipaikka siirtyy pois Suomesta esimerkiksi johtopaikan siirtymisen vuoksi. Lisäksi säännös tulee sovellettavaksi, kun varoja siirretään Ranskassa tai Egyptissä olevaan kiinteään toimipaikkaan.
Maastapoistumisverotus koskee kuitenkin myös suomalaisia kansainvälistä toimintaa harjoittavia yhtiöitä laajemmin, koska esityksen taustalla olevan direktiiviehdotuksen myötä kaikissa EU-valtioissa on jatkossa maastapoistumisverotusta koskevat säännökset.
