Ajankohtaista henkilökuntaeduista
Verovapaat henkilökuntaedut
Työnantajan työntekijöille myöntämät tavanomaiset ja kohtuulliset tuloverolaissa säädetyt henkilökuntaedut ovat verovapaata tuloa, jos ne ovat koko henkilökunnan tai työnantajan palveluksesta eläkkeellä olevien käytettävissä. Tuloverolain mukaan verovapaita etuja voivat olla etu työnantajan järjestämästä terveydenhuollosta, henkilökunta-alennus työnantajan tuottamista tai kaupan pitämistä tavaroista tai palveluksista, merkkipäivälahja tai vähäinen muu lahja, joka on saatu muuna kuin rahana tai siihen verrattavana suorituksena, etu työnantajan järjestämästä virkistys- tai harrastustoiminnasta sekä etu työnantajan järjestämästä yhteiskuljetuksesta asunnon ja työpaikan välisillä matkoilla.
Tuloverolaissa mainitaan lisäksi verovapaana etuna työnantajan tilapäisesti järjestämä sairaan lapsen hoito ajalta, jona työntekijällä olisi oikeus hoitovapaaseen täysin palkkaeduin sekä työntekijän työkäyttöä varten järjestetty tietoliikenneyhteys myös yksityiskäytön osalta.
Henkilökuntaetu vain osalle henkilökunnasta
Työnantajalta saatujen henkilökuntaetujen verovapauden laissa säädettynä edellytyksenä on, että etu on koko henkilökunnan käytössä. Verohallinnon ohjeistuksen mukaan etu voi kuitenkin ulottua myös yrityksen johtoon ja hallintoelimiin kuuluviin henkilöihin.
Korkein hallinto-oikeus katsoi 31.3.2017 antamassaan päätöksessä (KHO 2017:50), että henkilökuntaetu saattoi koskea vain yhtiön tiettyä liiketoiminnan toimialaa. Sulautuvan yhtiön henkilökunnalle yhtiön omaan toimialaan liittyneistä tuotteista annetun alennuksen verovapauden edellytyksenä ei ollut se, että alennus olisi vastaavan sisältöisenä myönnetty sulautumisen jälkeen myös vastaanottavan yhtiön muulle henkilökunnalle. Kysymyksessä oli sulautumisen jälkeenkin taloudellisesti, hallinnollisesti ja toiminnallisesti muusta vastaanottavassa yhtiössä harjoitettavasta liiketoiminnasta erillinen liiketoiminta-alue. Alennuksen myöntämistä kyseisen toimialan henkilöstölle perusteltiin ennakkoratkaisuhakemuksessa sillä, että kyseisen toimialan henkilöstöä kannustetaan käyttämään edun piirissä olevia tuotteita. Hakija katsoo tämän parantavan henkilöstön ammattitaitoa ja tuoteosaamista, eikä etua ollut tämän johdosta perusteltua antaa muiden toimialojen henkilökunnalle. Vastaanottavan yhtiön muun henkilökunnan osalta sovellettiin erillistä henkilökunta-alennusetua. KHO:n päätös merkitsee siis mahdollisuutta poiketa tiukasta koko henkilökuntaa koskevasta lain sanamuodosta, mikäli edun myöntäminen vain tietylle henkilöstöryhmälle on objektiivisesti perusteltua, ja eri ryhmien käytettävissä olevat edut eivät merkittävästi poikkea toisistaan.
Työnantaja voi myös liittää verovapaan henkilökuntaedun käyttöoikeuteen esimerkiksi työsuhteen vähimmäiskestoaikaa koskevia vaatimuksia KHO:n vuonna 2011 vahvistaman linjauksen mukaisesti. Ratkaisussa KHO 2011:27 vahvistettiin kysymyksessä olevan verovapaa henkilökuntaetu, kun sairaanhoitovakuutuksen piiriin kuuluivat työtekijät, joiden työsuhde oli kestänyt yli kuusi kuukautta.
KHO on 19.4.2017 (2017:60) antanut ratkaisun veronalaisen edun määrän laskemisesta tilanteessa, jossa yhtiön johtoryhmälle järjestettiin muuta henkilökuntaa parempi työterveyshoito muulle henkilökunnalle otettua ryhmäsairauskuluvakuutusta laajemmalla vakuutuksella. KHO:n päätöksen mukaan ryhmäsairauskuluvakuutuksen vakuutusmaksu ei ollut kokonaisuudessaan johtoryhmän jäsenen veronalaista ansiotuloa, vaan vain se osa häntä koskevasta ryhmäsairauskuluvakuutuksen vakuutusmaksusta, joka ylitti tavanomaisen ja kohtuullisen tason mukaisen vakuutusturvan vakuutusmaksun määrän.
Henkilökuntaedun ja palkitsemisen rajanvetoa
On huomionarvoista, että tavanomaisesta henkilökuntaedusta ei ole kysymys, jos edulla palkitaan henkilöstöä työsuorituksesta. Verohallinnon verovapaista henkilökuntaeduista antaman ohjeen mukaan osoituksena vastikkeellisuudesta ja verovapauden edellytysten puuttumisesta voidaan yleensä pitää sitä, että etuus on henkilökunnasta vain tietyn henkilön ja henkilöryhmän käytettävissä. Edellä mainitun KHO:n päätöksen jälkeen palkitsemiseksi katsomisen edellytyksenä tulisi olla, että edun ulottamiseen vain tietylle henkilöstöryhmälle ei olisi riittävän objektiivisia perusteita.
Myöskään merkkipäivälahjaa koskevan säännöksen perusteella työnantaja ei voi antaa työntekijöille lahjaa verovapaasti palkkiona hyvästä työsuorituksesta. Työsuoritukseen perustuvat lahjat työnantajalta ovat aina veronalaista ansiotuloa lukuunottamatta lahjoja, joiden arvo on vain symbolinen. Merkkipäivälahjat voivat olla arvoltaan kohtuullisia lahjoja, joita työntekijöille voidaan työnantajan noudattaman käytännön mukaisesti antaa työnantajan ja työntekijöiden merkkipäivinä. Verohallinnon ohjeen mukaan arvoltaan kohtuullisena merkkipäivälahjana voidaan yleensä pitää palkansaajan 1-2 viikon bruttopalkkaa vastaavaa lahjaa. Verovapauden edellytyksenä on sen kohtuullisen arvon lisäksi se, että työntekijä ei voi valita lahjaa, eikä se ole rahaan verrattavissa tai helposti rahaksi vaihdettavissa oleva lahja. Mm. lahjakortit ja osakelahjat ovat rahaan verrattavia tai vaihdettavia lahjoja, ja siten aina veronalaista ansiotuloa. Muu arvoltaan vähäinen verovapaa lahja voi olla enintään 100 euron arvoinen joulu- tai kesälahja.
Työntekijöiden henkilökuntaedut sekä palkitsemis- ja muistamiskäytännöt olisi hyvä aika ajoin tarkistaa asiantuntijoiden kanssa jälkikäteisten ikävien yllätyksien välttämiseksi.
