Olemme valikoineet tähän blogiin muutaman kiinnostavan yhteisöjen verotukseen liittyvän uudistuksen, joita koskeva lainsäädäntö tulee sovellettavaksi verovuodesta 2022 lähtien.
Metsärahastojen metsävähennysoikeutta rajoitetaan
Metsärahastojen mahdollisuutta hyödyntää metsävähennystä rajoitetaan verovuoden 2022 alusta. Rajoitus koskee vain vuonna 2022 tai sen jälkeen hankittavia metsiä.
Yhteismetsästä voidaan jatkossa tehdä metsävähennys vain, jos yhteismetsän omistusosuuksista vähintään puolet on luonnollisten henkilöiden tai kuolinpesien omistuksessa.
Korkovähennysoikeuksiin muutoksia elinkeinotulon verotuksessa
Tasevertailuun liittyviä edellytyksiä kiristetään
Korkorajoitussääntelyn tasevertailuun perustuvan poikkeuksen soveltamisedellytyksiä kiristetään vuoden 2022 alusta alkaen. Jatkossa tasevertailussa käytettävää konsernitasetta oikaistaan siten, että merkittävältä osuudenomistajalta olevaa velkaa pidetään oman pääomanehtoisena tase-eränä. Merkittävänä omistusosuuden rajana pidetään kymmentä prosenttia. Huomioon otetaan myös välillinen, etuyhteydessä olevan tahon kautta syntyvä omistus. Tämän lisäksi tasevertailun perustana olevan verovelvollisen tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tulee jatkossa olla tilintarkastettuja.
Muun toiminnan tulolähteen nettokorkomenojen vähentäminen elinkeinotoiminnan tulolähteessä
Vuonna 2020 voimaan tulleessa tulolähdejaon uudistuksessa tietyiltä yhteisöiltä poistui muun toiminnan tulolähde. Nämä yhteisöt voivat tulevina vuosina vähentää muun toiminnan tulolähteen korkovähennysrajoitusta koskevan säännöksen vuoksi vähentämättä jääneet nettokorkomenot elinkeinotoiminnan tulolähteessään. Korkomenojen on tullut kertyä verovuonna 2019. Aiemmin vähennyskelvottomat ja siten vähentämättä jääneet muun tulolähteen nettokorkomenot voidaan vähentää voimassa olevan sääntelyn mukaisesti samalla tavalla, kuin aiempien vuosien nettokorkomenoja voidaan vähentää saman tulolähteen sisällä.
Tutkimus- ja kehitystoiminnan lisävähennys kasvaa
Yritykset voivat jatkossa tehdä 150 prosentin suuruisen lisävähennyksen menoista, jotka liittyvät niiden harjoittaman elinkeinotoiminnan tai maatalouden tutkimus- ja kehitystoimintaan. Uutta lisävähennystä on mahdollista soveltaa ensimmäisen kerran verovuodelta 2022 toimitettavassa verotuksessa. Lisäedellytyksenä on, että tutkimus- ja kehittämistoiminta on tehty yhdessä tutkimusorganisaation kanssa.
150 prosentin suuruisen lisävähennyksen voi tehdä verovuosien 2022–2027 aikana. Vuoden 2021 loppuun asti lisävähennys on aiemman lainsäädännön mukaisesti 50 prosentin suuruinen. Mikäli lisävähennykseen oikeuttava hanke on alkanut ennen verovuotta 2022, sovelletaan 150 prosentin lisävähennystä hankkeen kuluihin siltä osin, kuin ne kohdistuvat verovuosille 2022–2027 ja 50 prosentin lisävähennystä tätä edeltävän lainsäädännön mukaisesti.
Muutoksia siirtohinnoittelun oikaisusääntöihin
Verotusmenettelylain siirtohinnoitteluoikaisua koskevat säännökset muuttuvat 1.1.2022 lähtien. Muutoksen taustalla on pyrkimys siitä, että jatkossa Suomen sisäisen lainsäädännön siirtohinnoitteluoikaisusäännös vastaa OECD:n malliverosopimusta ja sen tulkinnassa hyödynnettäviä OECD:n omia siirtohinnoitteluohjeita.
Siirtohinnoitteluoikaisusta on säädetty verotusmenettelylain 31 §:ssä. Kuten aiemminkin, konserniyhtiöiden välisen siirtohinnoittelun tulee perustua markkinaehtoperiaatteelle. Säännökseen tullaan lisäämään uudet 2 ja 3 momentit etuyhteysliiketoimen määrittämisestä sekä etuyhteysliiketoimen sivuuttamisesta. Säännöksen uusia 2 ja 3 momentteja sovelletaan siis ensimmäisen kerran verovuodelta 2022 toimitettavassa verotuksessa.
Käänteisen hybridiyksikön tulot veronalaisiksi
Vuoden 2022 alusta lähtien suomalaisen elinkeinoyhtymän rajoitetusti verovelvollisia yhtiömiehiä verotetaan Suomessa käänteisen hybridiyksikön tulosta, mikäli uuden säännöksen soveltamisedellytykset täyttyvät. Lakiuudistuksella on tarkoitus puuttua tilanteisiin, joissa elinkeinoyhtymän tulo jäisi muutoin verottamatta ns. käänteisen hybridiyksikön tilanteesta johtuen. Käänteisen hybridiyksikön tilanne voi muodostua, jos tiettyä yksikköä pidetään toisen valtion lakien mukaisesti verotuksessa läpivirtausyksikkönä, kun sitä toisen valtion lakien mukaisesti verotetaan erillisenä verovelvollisena.
