Verotarkastuksen kuulemismenettely uudistui
Verotarkastusten kuulemismenettely on uudistunut 1.10.2014 alkaen. Verotusmenettelyasetuksen muutos kesällä 2014 on mahdollistanut kuulemismenettelyn yksinkertaistamisen verotarkastuksissa. Uudistuksen seurauksena alustavista verotarkastuskertomuksista luovutaan 1.10.2014 ja sen jälkeen alkavissa uusissa verotarkastuksissa. Verohallinnon antaman tiedotteen mukaan uudistuksella pyritään sujuvoittamaan tarkastus- ja verotusprosessia ja vähentämään päällekkäisen työn määrää. Uudistuksen johdosta Verohallinto on lisäksi antanut 1.9.2014 uuden hyvää verotarkastustapaa koskevan ohjeen, jota noudatetaan 1.10.2014 alkaen.
Kuulemismenettelyn uudistuksen myötä verotarkastuksen suorittanut yksikkö lähettää jatkossa ainoastaan lopullisen verotarkastuskertomuksen vastinepyyntöineen verovelvolliselle, kun aiemmin annettiin alustava ja lopullinen verotarkastuskertomus. Ennen 1.10.2014 alkaneissa verotarkastuksissa verotarkastuksen kohteena olevaa verovelvollista, tyypillisesti yritystä, kuullaan kuitenkin vielä entiseen tapaan kahdesti antamalla ensin alustava verotarkastuskertomus ja sitten lopullinen verotarkastuskertomus, joihin molempiin verovelvollinen voi antaa vastineen.
Alustavasta verotarkastuskertomuksesta luopuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että verovelvollinen saa verotarkastajien havainnot sekä ehdotukset toimenpiteistä kirjallisesti vasta tarkastuksen päätyttyä. Verovelvollinen voi vastaavasti antaa vastineensa vasta lopulliseen verotarkastuskertomukseen. Kuulemista koskevan uudistuksen myötä verovelvollisten onkin syytä panostaa verotarkastukseen valmistautumiseen, sillä on verovelvollisen edun mukaista järjestää verotuksen kannalta relevantti materiaali helposti saataville, jotta verovelvollisen verotukseen vaikuttavat seikat ja dokumentit voidaan esittää verotarkastajille jo verotarkastuksen aikana. Verovelvollisen kannattaa myös panostaa alku- ja loppukeskusteluihin, jotta verotarkastajalla olisi mahdollisimman oikeat tiedot ja käsitys verovelvollisen verotusasioista verotarkastuskertomusta laatiessaan. Lisäksi verotarkastuskertomukseen annettavan vastineen laatuun on syytä panostaa, sillä jatkossa vastineen voi antaa vain kerran.
Verohallinnon hyvää verotarkastustapaa koskevan päivitetyn ohjeen mukaan tarkastuksen aikana asiat selvitetään pääasiassa suullisesti, mutta erityisesti laajojen ja tulkinnanvaraisten asioiden selvittämiseksi verovelvolliselle voidaan lähettää kirjallinen selvityspyyntö, jossa on verotusesitykset perusteluineen. Loppukeskustelussa on tarkoitus keskustella tarkastushavainnoista ja sopia verovelvollisen kanssa keskeneräisten asioiden selvittämisestä. Mahdollisuuksien mukaan verovelvolliselle kerrotaan myös mahdolliset arvioverotusesitykset perusteluineen.
Aiemmin verotarkastajien on tullut alustavassa verotarkastuskertomuksessa kertoa käsityksensä kirjallisesti jo verotarkastusprosessin aikana ennen lopullisen verotarkastuskertomuksen antamista. Verovelvollisella on silloin ollut mahdollisuus vastineella oikaista virheellisiä tietoja ja tarjota lisädokumentaatiota virheellisten käsityksen korjaamiseksi. Verohallinnon päivitetyn ohjeen perusteella verotarkastajilla on kuitenkin jatkossa paljon harkintavaltaa sen suhteen, lähettävätkö he kirjallisen selvityspyynnön verotusesityksineen verovelvolliselle tai kertovatko he loppukeskustelussa mahdolliset arvioesitykset perusteluineen verovelvolliselle.
Kuulemismenettelyn uudistus aiheuttaakin huolta siitä, kuinka verovelvollisen oikeusturvan toteutuminen voidaan jatkossa turvata, kun yksi kuuleminen jää kokonaan pois. Verovelvollinen ei jatkossa saa ennen lopullisen tarkastuskertomuksen antamista välttämättä lainkaan kirjallisesti selkeää tietoa siitä, mikä on verotarkastajien käsitys verovelvollisen toiminnasta ja verotuksesta. Siten vasta lopullisen verotarkastuskertomuksen saatuaan verovelvollinen saa tiedon siitä, minkälainen käsitys verotarkastajilla on verovelvollisen toiminnasta ja onko verotarkastuksen aikana esitetty materiaali ja selvitykset otettu asianmukaisesti huomioon verotarkastuskertomuksella. Uudessa menettelyssä verovelvollisen mahdollisuus oikaista verotarkastajien mahdollisia virheellisiä käsityksiä jää pitkälti suullisten keskustelujen varaan. Siten verovelvollisen on syytä mahdollisimman tarkasti pyrkiä ottamaan selvää verotarkastajien käsityksistä ja näkemyksistä tarkastuksen aikana ja mahdollisuuksiensa mukaan pyrkiä aktiivisesti osallistumaan keskusteluihin tarjoamalla verotarkastajille oikeaa tietoa yrityksestä ja sen verotukseen vaikuttavista asioista.
Verohallinto on kuluvan vuoden aikana tehnyt myös useita yksityishenkilöiden verotarkastuksia. Yksityishenkilöiden verotarkastusprosessissa noudatetaan pääsääntöisesti samaa menettelyä kuin yritysten verotarkastuksissa. Näin ollen myös yksityishenkilöiden verotarkastuksissa kuuleminen toteutetaan siten, että ennen 1.10.2014 alkaneissa tarkastuksissa verovelvolliselle annetaan sekä alustava että lopullinen verotarkastuskertomus. 1.10.2014 jälkeen alkavissa tarkastuksissa verovelvollista kuullaan pääsääntöisesti vain kerran.
