Konserniavustus on tehokas tulonsiirtokeino konserniyhtiöiden välillä
Konserniavustuksen myötä konserniin kuuluvilla osakeyhtiöillä ja osuuskunnilla on mahdollisuus järjestellä tulosta konserniyhtiöiden välillä. Konserniavustus pienentää verotuksessa eroja sen välillä, harjoitetaanko toimintaa yhdessä yhtiössä vai onko toiminta järjestetty konsernirakenteen muotoon. Konserniavustusta käytettäessä voidaan periaatteessa huomioida voitollisen konserniyhtiön verotuksessa ajantasaisesti toisen konserniyhtiön tappio. Konserniavustuksen käyttö on mahdollista aiempaa useammin vuoden 2020 alusta alkaen.
Konserniavustus mahdollistaa nopean tulon siirtämisen konserniyhtiöiden välillä. Konserniavustusta voi hyödyntää esimerkiksi siirtämällä tulosta ja samalla myös nettovarallisuuttaa tytäryhtiöltä emoyhtiölle. Tällä voi olla merkitystä erityisesti tilanteessa, jossa emoyhtiön osakkeenomistajina on yksityishenkilöitä, joiden osinkoverotuksen määrä riippuu emoyhtiön nettovarallisuuden määrästä.
Konserniavustus on maksajalle vähennyskelpoinen kulu ja saajalle veronalainen tulo
Konserniavustus on sen saajalle veronalaista tuloa ja sen maksajalle vähennyskelpoinen kulu. Avustusta annettaessa on noudatettava huolellisesti verotusta ja kirjanpitoa koskevia konserniavustuksen edellytyksiä. Konserniavustuksen vähentämisen edellytyksenä on kirjanpidon osalta esimerkiksi se, että sitä vastaavat kirjanpitomerkinnät on tehty sekä avustuksen maksajan että sen saajan kirjanpidossa. Vain sellainen konserniyhtiö, jonka tulos on voitollinen voi jakaa avustusta, eikä konserniavustuksen määrä saa ylittää verovuoden tulosta ennen konserniavustuksen vähentämistä. Konserniavustuksen antamisesta aiheutuvaa tappiota ei siis vahvistettaisi verotuksessa.
Konserniavustuksessa tarkoitettu konsernisuhde edellyttää emoyhtiön omistavan vähintään 90 prosenttia tytäryhtiöstään. Emoyhtiö voi omistaa osuuden joko itse tai yhdessä tytäryhtiöidensä kanssa. Konserniavustus voidaan antaa tytäryhtiöltä emoyhtiölle tai toisinpäin, tai se voidaan antaa myös sisaryhtiöiden välillä. Lisäksi edellytetään, että konsernisuhde on kestänyt koko verovuoden ja että yhtiöiden tilikaudet päättyvät samanaikaisesti. Yrityskauppojen ja -järjestelyjen yhteydessä on oltava tarkkana, jotta konserniavustus ajoitetaan oikein vähennyksen saamiseksi.
Konserniavustuksen käyttäminen on mahdollista vain kotimaisten yhtiöiden välillä. Lisäksi konserniavustuksessa voi olla osallisena ETA-valtioon tai usein myös verosopimusvaltioon sijoittautuneen yhtiön Suomessa sijaitseva kiinteä toimipaikka. Konserniavustuksen käyttö on haluttu rajata Suomen sisällä tapahtuvaksi, jotta annettaessa oikeus vähentää konserniavustus, Suomella olisi myös vastaava oikeus verottaa tuloa. On kuitenkin mahdollista, että EU-oikeuden myötä Suomen tulisi poikkeuksellisissa tilanteissa sallia avustuksen vähentäminen myös rajat ylittävässä tilanteessa, kun kyse on niin sanotuista lopullisista tappioista.
Vuoden 2020 alusta alkaen konserniavustuksen käyttö on laajentunut huomattavasti tulolähdejaon poistumisen vuoksi. Jatkossa kaikki yhtiöt, joiden tulo määräytyy elinkeinoverolain mukaan, voivat antaa ja ottaa vastaan konserniavustuksia. Konserniavustuksen piirissä on nykyisin siis suurin osa yhtiöistä ja osuuskunnista, eikä soveltamisen edellytyksenä enää ole liiketoiminnan harjoittaminen. Muutos oli merkittävä, sillä sen myötä esimerkiksi passiivisesti sijoituksia hallinnoiva holdingyhtiö voi olla konserniavustuksen saaja tai maksaja.
Konserniavustus on tietyissä tilanteissa osingonjaon vaihtoehto
Voittojen siirtäminen tytäryhtiöltä emoyhtiölle tapahtuu konserniavustusta useammin osingonjaolla. Molemmilla järjestelykeinoilla on kuitenkin paikkansa. Konserniavustus on osingonjakoa ketterämpi, sillä sen avulla tuloja voidaan siirtää nopeasti esimerkiksi tytäryhtiön tytäryhtiöltä suoraan emoyhtiölle ohittaen välitön omistajayhtiö. Sen sijaan, kun halutaan siirtää aiempien verovuosien voittovaroja emoyhtiölle, konserniavustusta ei ole mahdollista käyttää, vaan tällöin käytettävissä on vain osingonjako. Lisäksi useimmiten vain osingonjako on mahdollista, kun tuloa halutaan siirtää ulkomaalaiselle yhtiölle.
Emoyhtiö voi konserniavustuksen lisäksi tehdä myös muita suorituksia tytäryhtiölleen
Konserniavustuksen myötä tulon siirto tytäryhtiöltä emoyhtiölle tai sisaryhtiöiden välillä on mahdollista. Muissa kuin konserniavustustilanteissa on harvoin perusteltua, että tytäryhtiö tekee emo- tai sisaryhtiölleen tulonsiirtoja. Emoyhtiölle tehtävässä suorituksessa voitaisiin lähtökohtaisesti katsoa olevan kyse voitonjaosta.
Sen sijaan emoyhtiöllä voi olla tarve tehdä suorituksia tytäryhtiölle myös muissa kuin konserniavustussäännöksen soveltamistilanteissa. Mikäli konserniavustuksen edellytykset eivät täyty, kyse on lähtökohtaisesti antajalle vähennyskelvottomasta konsernituesta, joka on kuitenkin saajalle veronalaista tuloa. Tietyissä tilanteissa maksun tarkoituksena voidaan kuitenkin katsoa olleen turvata sen saajan toiminta. Tällöin kyse voi olla pääomasijoituksesta, jolloin tehty suoritus lisätään osakkeiden hankintamenoon. Pääomasijoitus ei ole saajan veronalaista tuloa.
