Hallituksen budjettineuvottelut eli budjettiriihi pidettiin 31.8.–1.9.2022. Nyt julkaistussa hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2023 hallitus on pyrkinyt huomioimaan Venäjän hyökkäyssodan sekä inflaation aiheuttamat vaikeudet niin yrityksille kuin yksityishenkilöille.
Talousarvioesitys sisältää runsaasti veroihin kohdistuvia muutoksia. Olemme koonneet tähän kirjoitukseen esityksen sisältämiä verolinjauksia, joihin kannattaa kiinnittää huomiota.
PÄÄOMATULOJEN JA ANSIOTULOJEN VEROTUS
Vuonna 2023 tullaan talousarvioesityksessä kerrotun mukaan jatkamaan jo hallitusohjelmassa esitettyjen verolinjausten toteuttamista.
Pääomatulojen veroprosentteihin ei talousarvioesityksessä ehdoteta muutoksia. Pääomatulona tulee kuitenkin talousarvioesityksen mukaan jatkossa verottaa Suomesta poismuuttavien henkilöiden laskennallisia luovutusvoittoja, kun luonnollisten henkilöiden maastapoistumisvero on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2023 alusta. Esitys maastapoistumisveron käyttöönotosta on kohdannut vahvaa vastustusta. Maastapoistumisveron perusteella verotettavat arvonnousut käsiteltäisiin esitetyn mukaan pääomatulona ja niihin sovellettaisiin pääomatulon tuloveroprosentteja.
Ansiotulojen veroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla. Tavoitteena indeksitarkastuksessa on, ettei verotus kiristyisi yleisen ansiotulotason nousun ja verojärjestelmän progressiivisuuden takia.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen (sote-uudistus) johdosta kunnallisverotuksen ja valtionverotuksen invalidivähennys poistuu vuonna 2023. Invalidivähennys on ollut valtionverotuksessa ansiotulon tuloverosta ja kunnallisverotuksessa puhtaasta ansiotulosta tehtävä vähennys, jonka määrään on vaikuttanut invaliditeettiprosentti.
Työtulovähennykseen tullaan ehdotuksen mukaan tekemään portaittainen korotus 60 vuotta täyttäneille. Työtulovähennys tehdään lähtökohtaisesti valtion tuloverosta.
Työmatkavähennys jatkuu korotettuna 0,30 euroon kilometriltä vuonna 2023. Käyttöön otetaan myös perhevapaalta palaavien työmatkavähennyksen omavastuun huojennus.
Merkittävän sähkön hinnannousun seurauksena talousarvioesityksessä todetaan, että hallitus tulee toteuttamaan määräaikaisen sähkövähennyksen tuloveroon. Sähkövähennyksen toteutustapa ja määräytymisperusteet tullaan linjaamaan jatkovalmisteluissa, mutta todennäköisesti vähennys toteutetaan osana kotitalousvähennystä. Periaatteena on kuitenkin, että se ei kohdistuisi suurituloisimmille veronmaksajille. Tämän lisäksi toteutetaan määräaikainen sähkötuki, joka tullaan kohdentamaan niihin, jotka eivät voi hyödyntää tuloveron sähkövähennystä.
Peitelty osinko tullaan verottamaan tulevaisuudessa kokonaan peiteltyä osinkoa jakaneen yhtiön osakkaan ansiotulona aikaisemman 75 %:n sijaan. Peitellyllä osingolla tarkoitetaan osingonjaon muotovaatimukset sivuuttaen tapahtuvaa osakeyhtiön varojen siirtämistä osakastaholle tavalla, joka todelliselta luonteeltaan on voitonjakoa.
YHTEISÖVEROTUS
Yhteisöverotukseen tulee talousarvioesityksen mukaan pieniä muutoksia. Kuten hallitus on jo aiemmin linjannut, lisävähennykseen perustuva T&K-verokannustin (tutkimus- ja kehittämistoiminta) otetaan käyttöön osana T&K-rahoituksen kokonaisuutta vuodesta 2023 alkaen.
Vuoden 2022 alusta korkorajoitussäännöksen infrapoikkeusta laajennettiin, ja tavoitteena on vuonna 2023 laajentaa infrapoikkeusta entisestään. Samalla korkovähennysrajoituksen tasevapautusta tullaan uudistamaan siten, että rajataan suurten korkovähennysten hyödyntämistä voitonsiirrossa matalan verotuksen maihin.
Veropohjaa tullaan laajentamaan ulkomaisten kiinteistösijoittajien Suomesta saamiin tuloihin tietyissä tilanteissa. Välillisen omistuksen kautta esimerkiksi asunto-osakeyhtiön tai muun kiinteistöyhteisön osakkeiden luovutuksesta saatu myyntivoitto käsitellään tulevaisuudessa Suomessa veronalaisena tulona.
ARVONLISÄVEROTUS
Talousarvioesityksessä esitetään, että sähköenergian arvonlisäverokanta alennetaan 10 prosenttiin (normaalisti 24 %) joulukuusta 2022 huhtikuuhun 2023. Tällä pyritään kompensoimaan sähkön hinnan tavanomaisesta poikkeavaa hinnannousua yhdessä sähkövähennyksen ja määräaikaisen sähkötuen lisäksi.
Lisäksi talousarvioesityksessä on ehdotettu, että henkilökuljetusten arvonlisävero lasketaan tammikuusta huhtikuuhun 2023 nollaan.
VALMISTE- JA MUUT VEROT
Vuonna 2023 jatketaan energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen asteittaista poistamista ja tupakkaveron puolivuosittaisia korotuksia.
Jäteveroa korotetaan ja lämmitysbiokaasun verotukea pienennetään maltillisesti asettamalla sille EU:n vähimmäisveroa vastaava energiasisältövero toimintaympäristön ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden parantamiseksi.
Väylämaksun puolitusta ja arpajaisveron määräaikaista alennusta jatketaan.
Kaivosveroa valmistellaan. Kaivosveron tarkoituksena on ottaa huomioon kaivosmineraalien luonne uusiutumattomina luonnonvaroina.
Sähköntuottajien windfall-voittojen verotusta koskeva sääntely tullaan esityksen mukaan toteuttamaan. Vero tullaan määrittelemään siten, että puhtaan energian investointiedellytykset turvataan. Veroa ei tulla kohdistamaan mankala-periaatteella toimiviin yhtiöihin. Tässä kontekstissa windfall-voitoilla tarkoitetaan voittoja, joita sähköntuottajille syntyy, kun sähkön tukkumarkkinahinta nousee, vaikka keskeisimpien sähkön tuotantomuotojen (kuten vesi-, ydin- ja tuulivoiman) tuotantokustannukset eivät ole nousseet.
MUUTA
Vuonna 2023 otetaan käyttöön taloudellisen työnantajan käsite, jotta Suomi voi verottaa sellaiset Suomessa tapahtuneen työskentelyn tilanteet, joihin Suomella on verosopimusten mukaan verotusoikeus, mutta jotka nykyisin jäävät verottamatta puutteellisen kansallisen lainsäädännön vuoksi.
Taloudellisen työnantajan käsitteen tullessa voimaan Suomella olisi verotusoikeus aina, jos ulkomaiseen työnantajaansa työsuhteessa oleva ulkomainen työntekijä suorittaisi työn Suomessa suomalaisen työn teettäjän lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena ja työskentely Suomessa olisi erottamaton osa suomalaisen työn teettäjän toimintaa. Jatkossa Suomelle syntyisi siten edellytysten täyttyessä palkkatulon verotusoikeus lyhyissäkin Suomessa työskentelyn tilanteissa, vaikka työntekijän muodollinen työnantaja olisikin ulkomailla.
Seuraamme mielenkiinnolla talousarvioesityksessä esitettyjen veroratkaisujen etenemistä. Kokonaisuutena arvioiden talousarvioesitys ei sisällä suuria yllätyksiä, vaan noudattaa hallituksen jo aikaisemmin linjaamia esityksiä verotukseen tulevista muutoksista.
Mikäli arvioit, että esimerkiksi taloudellisen työnantajan käsitteen tai luonnollisten henkilöiden maastapoistumisverotusta koskevien säännösten voimaantulolla saattaa olla vaikutusta verotukselliseen asemaasi, on yllätysten välttämiseksi hyödyllistä lähestyä osaavaa veroasiantuntijaa.