Henkilöstöannin ja työsuhdeoption tuloverotuksesta työntekijän näkökulmasta
Etenkin pörssiyhtiöillä on tavanomaisesti osake- tai optiopohjaisia kannustinjärjestelmiä, joiden tavoitteena on saattaa yhtiön avainhenkilöiden ja osakkeenomistajien intressit lähemmäksi toisiaan sekä palkita avainhenkilöitä asetettujen tavoitteiden täyttymisestä. Luonnollisesti samat henkilöstön sitouttamiseen tähtäävät keinot ovat myös listaamattoman yhtiön käytössä.
Edellä mainittujen lisäksi kannustinjärjestelmät voivat perustua esimerkiksi puhtaaseen rahasuoritukseen (mm. tulospalkkiot) tai virtuaaliseen omistusjärjestelyyn, kuten osakkeen kurssikehitykseen sidoksissa olevaan rahasuoritukseen eli ns. synteettiseen optioon. Näitä tai kannustinjärjestelmien varainsiirtoveroseuraamuksia ei kuitenkaan käsitellä tässä kirjoituksessa.
Henkilöstöanti
Henkilöstöannilla tarkoitetaan yhtiön työntekijöille suunnattua osakeantia. Henkilöstöannin tuloverotus on sidoksissa osakkeen merkintähinnan ja käyvän hinnan väliseen suhteeseen siten, että merkintähinnan vastatessa käypää arvoa osakkeet merkitsevälle työntekijälle ei synny veronalaista etua. Merkintähinnan alittaessa käyvän arvon alennus on puolestaan työsuhteen perusteella saatu etu, joka katsotaan työntekijän osakkeen merkintähetkellä saamaksi ansiotuloksi.
Veronalaista etua ei kuitenkaan synny, jos alennus on enintään 10 prosenttia ja etu on henkilöstön enemmistön käytettävissä, ts. heillä on mahdollisuus halutessaan osallistua antiin. Veronalaisen edun syntymisen näkökulmasta sillä ei kuitenkaan ole merkitystä, kuinka suuri osa henkilöstöstä todellisuudessa merkitsee osakkeita annin perusteella.
Osakkeen käypänä arvona pidetään pörssiyhtiön osalta osakeantipäätöstä edeltäneen kalenterikuukauden ajalta laskettua keskimääräistä hintaa (ts. kaupankäyntimäärällä painotettua keskikurssia) tai sitä alempaa osakeannissa merkityn osakkeen ensinoteerausta seuraavan kalenterikuukauden keskimääräistä hintaa. Listaamattoman yhtiön osakkeen käypä arvo määritetään puolestaan ensisijaisesti saman yhtiön osakkeilla tehtyjen vertailukauppojen tai esimerkiksi viimeksi toteutuneen rahoituskierroksen perusteella ja toissijaisesti muulla luotettavalla tavalla, kuten Verohallinnon arvostamisohjeen kaavan mukaisesti.
Työsuhdeoptio
Verotuksessa työsuhdeoptioksi nimitetään työntekijän työsuhteeseen perustuvaa oikeutta saada tai hankkia yhtiön osakkeita tietynlaisen sopimuksen tai sitoumuksen – kuten optio-oikeuden – perusteella. Myös työsuhdeoptiosta syntyy työntekijälle veronalainen etu, jos hän saa option perusteella merkitä osakkeen sen käypää hintaa alemmalla hinnalla. Määriteltäessä edun suuruutta vähennetään osakkeen merkintähetken käyvästä hinnasta työntekijän osakkeesta ja optiosta yhteensä maksama hinta.
Työsuhdeoption osalta saatu alennus on kokonaisuudessaan työntekijän ansiotuloa riippumatta alennuksen suuruudesta tai siitä, tarjotaanko optioita henkilöstön enemmistölle. Etu realisoituu verotuksessa vasta sinä vuonna, jona työsuhdeoptiota käytetään, ts. työntekijä saa tai hankkii option kohteena olevat osakkeet taikka luovuttaa option. Jälkimmäisessä tilanteessa edun arvona pidetään luovutushintaa vähennettynä työntekijän optiosta mahdollisesta maksamalla hinnalla.
Option käyttämisenä ei kuitenkaan pidetä sitä, että työntekijä lahjoittaa option tai luovuttaa sen intressipiiriinsä kuuluvalle taholle – tällöin verotus realisoituu vasta luovutuksensaajan käyttäessä optiota. Tässäkin tilanteessa etu on työsuhdeoption alkuperäisen saajan, ei siis luovutuksensaajan, ansiotuloa, eikä ansiotuloverotusta voida näin ollen välttää esimerkiksi lahjoittamalla optiot perheenjäsenelle.
Tässä osakkeen käypänä arvona pidetään pörssiyhtiön osalta osakkeen merkintäpäivän, ei option saanto- tai hankintapäivän, keskikurssia; listaamattoman yhtiön osakkeen käypä arvo määritellään samalla tavalla kuin henkilöstöannissa. Käytännössä ero työsuhteen perusteella saadun osakkeen ja option välillä tulee esille siinä, että osakkeen saantihetken jälkeinen arvonnousu tulee verotetuksi luovutushetkellä pääomatulona, kun taas option saantihetken jälkeinen osakkeen arvonnousu tulee verotetuksi ansiotulona osakkeen merkintähetkellä.
